Jokaiselle tapahtuu elämässä joskus asioita, mitä on vaikea käsitellä. Tällöin mieli alkaa tiedostamattomasti käyttää jotain defenssiä eli puolustusmekanismia, minkä avulla todellisuus tavallaan vääristyy ja tunteita on helpompi kontrolloida. Defenssit ovat joissain tilanteissa välttämätön keino antaa mielelle aikaa ottaa tapahtumat vastaan totuudenmukaisesti, mutta kuten muukin hyvä ja hyödyllinen, liiallisesti käytettynä defensseistä tulee mielen vankila, mikä estää ihmistä tuntemasta tunteitaan aidosti. Jokaista vastoinkäymistä ei voi sivuuttaa pakenemalla defenssin suojiin, koska silloin menettää kosketuksen ja aidon yhteyden itseensä ja toisiin ihmisiin.
Jerome Blackman on kuvannut yli sata erilaista defenssiä kirjassaan 101 Defenses: How the Mind Shields Itself . Hän jaottelee puolustusmekanismit neljään eri kategoriaan
Alkeelliset – kehittyneet. Vauvalla ei ole lainkaan defenssejä, joten vauva tarvitsee aikuista tyynnyttämään tunnemyrskyjään. Aikuinen voi jo eristää tunteet tarpeen tullen pois, vaikka hän näkee vallitsevan tilanteen inhorealistisen tarkasti.
Tietoiset – automaattiset. Voimme sulkea henkilökohtaiseen elämään liittyvän surun pois mielestä työpäivän ajaksi (supressio). Tiedostamattomassa unohtelussa (repressio) ikävä tapaaminen lipsahtaa tahattomasti mielestä.
Väliaikaiset – pysyvät. Todellisuuden normaalisti sellaisenaan kohtaava aikuinen saattaa käyttää hyvinkin alkeellista defenssiä, kuten kieltämistä, sopeuttavana aikalisänä. Tosiasioiden jatkuva ja kaavamainen kieltäminen voi johtaa suuriin vaikeuksiin. Defenssiä voidaankin verrata laastariin. Laastari voi aluksi suojata haavaa mutta pitempään pidettynä se on omiaan hidastamaan paranemista.
Yksittäiset – päällekkäiset. Pakonomaisen hilpeilyn avulla voi yrittää peittää taustalla luuraavaa surua ja masennusta. Mutta jos alkaa selitellä pakonomaista vitsailuaan uusilla kaskuilla tai piikikkäällä vähättelyllä, puhutaan päällekkäisestä defenssistä.
Mitä ihmettä nämä mekanismit sitten ovat käytännössä?
Jerome Blackman on kuvannut yli sata erilaista defenssiä kirjassaan 101 Defenses: How the Mind Shields Itself . Hän jaottelee puolustusmekanismit neljään eri kategoriaan
Alkeelliset – kehittyneet. Vauvalla ei ole lainkaan defenssejä, joten vauva tarvitsee aikuista tyynnyttämään tunnemyrskyjään. Aikuinen voi jo eristää tunteet tarpeen tullen pois, vaikka hän näkee vallitsevan tilanteen inhorealistisen tarkasti.
Tietoiset – automaattiset. Voimme sulkea henkilökohtaiseen elämään liittyvän surun pois mielestä työpäivän ajaksi (supressio). Tiedostamattomassa unohtelussa (repressio) ikävä tapaaminen lipsahtaa tahattomasti mielestä.
Väliaikaiset – pysyvät. Todellisuuden normaalisti sellaisenaan kohtaava aikuinen saattaa käyttää hyvinkin alkeellista defenssiä, kuten kieltämistä, sopeuttavana aikalisänä. Tosiasioiden jatkuva ja kaavamainen kieltäminen voi johtaa suuriin vaikeuksiin. Defenssiä voidaankin verrata laastariin. Laastari voi aluksi suojata haavaa mutta pitempään pidettynä se on omiaan hidastamaan paranemista.
Yksittäiset – päällekkäiset. Pakonomaisen hilpeilyn avulla voi yrittää peittää taustalla luuraavaa surua ja masennusta. Mutta jos alkaa selitellä pakonomaista vitsailuaan uusilla kaskuilla tai piikikkäällä vähättelyllä, puhutaan päällekkäisestä defenssistä.
Mitä ihmettä nämä mekanismit sitten ovat käytännössä?
PSYYKKISET PUOLUSTUSMEKANISMIT
1. Projisointi eli kohteensiirto. Ongelma heijastetaan itsensä ulkopuolelle.
2. Tukahduttaminen. Tunteet käännetään sisäänpäin ja ne tulevat esiin epäsuorasti.
3. Kieltäminen. Tosiasia kielletään täysin tai sen merkitys kielletään itselle.
4. Torjunta. Asia tai tunne kielletään osittain. Haavoittuvuuden kieltäminen muuttuu usein kyynisyydeksi tai tunnekylmyydeksi.
5. Projektio. Oma tiedostamaton tunne heijastetaan toisiin.
6. Introjektio. Toisten tunteiden ottamista omaksi.
7. Kompensaatio. Kohde korvataan toisella. Tyypillistä riippuvuuksissa.
8. Sublimaatio. Toiminta jalostetaan sosiaalisesti hyväksyttäväksi.
9. Väistämistoiminta. Tilanteiden tai konfliktien väistäminen.
10. Mitätöinti ja arvon kieltäminen. Oman sisimmän suojaaminen mitätöimällä asian arvoa itselle.
11. Rationalisointi, selittely ja jossittelu.
12. Älyllistäminen eli tunteiden eristäminen mielestä.
13. Reaktionmuodostus. Tunteiden kääntäminen vastakkaisiksi.
14. Spilttaaminen. Mustavalkoajattelu.
15. Huumori. Asioiden kohtaamisen välttely vitsailulla.
16. Kosto tai sen suunnittelu.
17. Takertuminen. Hätääntymisen pakeneminen riippuvuuteen.
18. Fiksaatio. Pakonomainen takertuminen tiettyyn toimintamalliin.
19. Reggressio. Taantuminen jo menneeseen kehitysvaiheeseen.
20. Kehon oireet. Puolustusmekanismien käydessä riittämättömiksi, ihminen oirehtii psykosomaattisesti (esim. vatsakivut, ruuansulatusongelmat, päänsärky, paniikkihäiriö ja lihasjännnitykset).
Lähde: Heli Pruuki, Marjo Timoria & Markku Väätäinen (2013). Parisuhteessa. Tunne itsesi, uskalla rakastaa. Otava.
Itse tunnistan käyttäväni erityyppisissä tilanteissa aika montaakin erilaista defenssiä; joskus mitätöin, joskus tukahdutan, joskus torjun ja joskus rationalisoin. Riippuen tilanteen luonteesta käyttämäni defenssikin muuttuu ja jos mikään muu ei auta, niin keho todellakin oireilee.
Jotenkin omiin puolustusmekanismeihinsa pitäisi tutustua paremmin. Kun toiminta alkaa noudattaa jotain tiettyä kaavaa, kannattaa alkaa miettiä, miksi toimii samoissa tilanteissa samalla tavalla, mitä tunnetta yrittää paeta tai ajatusta vastaan yrittää puolustautua. Kun osaa tunnistaa käyttämänsä defenssit, niin oppii huomaamaan tilanteet, missä niitä käyttää ja siten pääsee käsiksi siihen tunteeseen, mitä yrittää paeta. Onko se riittämättömyys, hylätyksi tuleminen, nöyryytetyksi tuleminen, pettymys tai vaikka menettämisen pelko.
Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä,
Toivo ja Pelko
Yhdessä tulevat,
yhdessä lähtevät
Siinä välissä
puristavat lujaa
toistensa kättä
Joka avaa ovensa Toivolle,
päästää myös Pelon sisälle,
joka ottaa syliinsä Pelon
saa omakseen myös Toivon
Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä
emmekä muuta voi tehdä
kuin seurata samaa polkua
Tommy Tabermann
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti