Jokaisen sisällä asuu sisäinen lapsi, sisäistetty haitallinen aikuinen ja vastuullinen aikuinen. Jokaisella näillä on omat moodinsa eli tapansa toimia ja reagoida tilanteissa. Sisäisen lapsen tunnemoodit ovat haavoittunut, vihainen, impulsiivinen ja tyytyväinen lapsi. Sisäistetyn haitallisen aikuisen moodeja on useita, esimerkiksi vaativa, alistava, rankaiseva ja kriittinen. Vastuullisen aikuisen moodeja ovat muun muassa hyväksyvä, lempeä, ymmärtävä, suojeleva, auttava ja huolehtiva. Tapamme reagoida erilaisiin asioihin ovat kehittyneet persoonallisuutemme osaksi niin tiiviisti, ettemme enää edes tiedosta niitä opituiksi tavoiksi vaan kuvittelemme niiden olevan meissä ikuisesti pysyviä asioita. Koemme näiden moodien olevan jotain sellaista, että niistä luopuessamme joudumme luopumaan osasta minuuttamme. Siksi moodeista on vaikea päästä eroon, ne vastustavat muutosta ja haluavat pysyä osana meitä.
Haavoittuneen lapsen tunnemoodi
Kun sisäisen lapsesi tarpeet eivät tyydyty koet itsesi haavoittuneeksi lapseksi. Hylkäämisen tunnelukko aktivoituu, kun koet, että sinut torjutaan tai hylätään. Välttämättä aina ei ole kysymys todellisesta hylkäämisestä vaan tunnelukon aiheuttamasta hylätyksitulemisen tunteesta. Kun sisäinen lapsesi kokee itsensä ulkopuoliseksi aktivoituu ulkopuolisuuden tunnelukko ja hän kokee itsensä yksinäiseksi ja erilaiseksi. Epäonnistumisen tunnelukon aktivoiduttua taasen sisäinen lapsesi kaipaa tukea ja kannustusta. Jos vastuullinen aikuinen ei ole läsnä, yrittää sisäinen lapsesi selvitä näistä tunteista oppimiensa selviytymiskeinojen mukaan.
Vihaisen lapsen tunnemoodi
Kun sinut hylätään tai jätetään yksin, sisäinen lapsesi suuttuu, koska ei saa kaipaamaansa varmuutta. Kun sinut jätetään ulkopuolelle, sisäinen lapsesi suuttuu, koska ei saa kokea yhteenkuuluvuudentunnetta. Kun sinulta vaaditaan jotain ja tunnet itsesi riittämättömäksi, sisäinen laspesi suuttuu, koska hän on kyllästynyt jatkuviin vaatimuksiin. Jos joku yrittää kertoa sinulle, miten sinun pitäisi toimia tai ajatella, sisänen lapsesi suuttuu, koska hän kokee jälleen että ikään kuin joku toinen tietäisi paremmin miten ja mitä sinun pitäisi tuntea. Eniten sisäinen lapsi on raivoissaan siitä, että hän ei edelleenkään saa sitä mitä hän tarvitsisi.
Vihainen sisäinen lapsi saattaa vetäytyä, olla hiljaa ja mököttää. Hän saattaa myös kiukutella, kapinoida, toimia passiivis-aggressiivisesti tai raivota. Viha, jota ei ilmaista satuttaa aina vaan kantajaansa, mutta toisaalta jos vihaa ilmaistaan liian voimakkaasti toiset eivät halua auttaa lasta hänen tarpeidensa kanssa. Lapsen on todella vaikea osata ilmaista vihaa aikuismaisesti, eikä sitä voida lapselta odottaakaan.
Impulsiivisen lapsen tunnemoodi
Syntyjään kaikki lapset ovat impulsiivisia. Pieni vauva ilmaisee tarpeensa välittömästi. Vähitellen lapsi oppii säätelemään impulssejaan ja odottamaan tarpeidensa tyydyttämistä, koska hän oppii luottamaan siihen, että ne tyydytetään. Kun sisäinen lapsi toimii impulsiivisesti, hän ei välttämättä osaa ottaa toisia huomioon eikä noudattaa rajoja. Lapsen on vaikea odottaa ja hän on kärsimätön. Kun sisäinen lapsesi on impulsiivinen, hän ilmaisee tunteitaan äkkinäisesti ja voimakkaasti ja saattaa loukata toisia ihmisiä. Impulsiivisella lapsella ei ole riittävästi itsekuria, jotta hän pystyisi keskittymään pitkäjännitteiseen työskentelyyn yksin.
Tyytyväisen lapsen tunnemoodi
Tyytyväisen lapsen moodissa sisäisen lapsen tarpeet tyydyttyvät ja hän voi olla aidosti tyytyväinen. Tällöin sisiäinen lapsi on luottavainen, optimistinen, innostunut, luova ja leikkisä. Hän tuntee olevansa rakastettu ja hyväksytty ja tietää olevansa turvassa, kokee tulevansa kuulluksi ja saa riittävästi huomiota. Hän on aidosti iloinen ja se näkyy hänestä.
Tunnistan itsessäni esiintyvän ajoittain kaikkia näitä sisäisen lapsen tunnemoodeja ja käytän myös kaikkia kolmea haitallista selviytymismoodia. Olen siis toisinaan aggressiivinen hyökkääjä, välillä eristäytyvä suojelija ja joskus mukautuva antautuja. Joskus en huomaa haitalliseen selviytymismoodiin luisumista itse ollenkaan ja silloin en pysty tekemään tietoisia päätöksiä, vaan olen tunnelukon ohjaama. Vastuullisen aikuisen vahvistamista varten on olemassa erilaisia keinoja ja niistä eniten tällä hetkellä kiinnostaa mindfulness-menetelmä, eli yhdenlainen meditoinnin muoto.
Jokainen meistä on lapsi ja kun opimme näkemään sekä omamme että toisten sisäisen lapsen, opimme kohtelemaan toisiamme paremmin. Kun vastuullinen aikuinen hyväksyy ja ymmärtää sisäisen lapsen tunteita, sisäisen lapsen ei enää tarvitse paeta niitä. Käyttäytyminen muuttuu kuin itsestään, kun vastuullinen aikuinen on enemmän läsnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti